Obstruktiivinen uniapnea on unenaikainen häiriötila, jossa sisäänhengitys estyy hengitysteiden mekaanisesta ahtautumisesta johtuen. Ongelman taustalla voi olla pään alueen rakenteelliset syyt, ylipainosta johtuva kaulan ja nielun rasvoittuminen sekä pahentavina tekijöinä jotkin lääkeaineet, alkoholi ja tupakointi.
Hengityksen salpautuminen edellyttää elimistöltä reagointia, jolloin ihminen lyhytaikaisesti havahtuu hereille ja nielun alueen lihaksisto aktivoituu. Toistuessaan jopa useita kertoja tunnin aikana heräämiset heikentävät merkittävästi unen laatua. Lisäksi pitkät, jopa yli minuutin kestävät hengityskatkokset pitävät yllä elimistön stressitilaa.
Jatkuva väsymys ja voimattomuus, sekä ahdistus- ja masennusoireet voivat olla seurausta uniapnean myötä aiheutuvasta alipalautumisesta. Huomattavaa kuitenkin on, että osa uniapneasta kärsivistä voivat olla täysin oireettomia, tai oireet laitetaan muiden sairauksien piikkiin.

Uniapnean taustalla voi piillä kaulan ja nielun hengitysteitä ahtauttava rakenne tai alueen vammautumisesta johtuva syy. Kuitenkin suurimmassa osassa uniapneatapauksia merkittävänä tekijänä on lihavuus, jonka johdosta rasvakudosta on varastoitunut kaulan ja nielun alueille. Rasvakudos tottelee selinmakuuasennossa painovoimaa, jolloin unen aikana hengitystiet ahtautuvat.
Uniapnean välttämiseksi tärkein tekijä on ehkäistä ylipainon syntymistä, ja hoidossa painon pudotus on usein oleellinen asia. Kyseessä on kuitenkin vaiva, joka tulee usein ”vuosien työn tuloksena”, joten myös hoitaakseen uniapneaa täytyy elämäntapamuutokseen suhtautua loppuelämän kestävänä päätöksenä.
Koska unenaikaiset hengityskatkokset ovat voineet jatkua jo pitkään, niin uniapneaa epäiltäessä tulee aina suunnata lääkäriin. Tutkimuksilla voidaan selvittää elimistön nykykunto ja sairausriskit. Kun hengityskatkokset saadaan kuriin ylipainehoidolla (CPAP-laite), niin unen laatu muuttuu välittömästi paremmaksi ja palautuminen voi alkaa.

Ylipainehoidon aloittaminen on vasta alku uniapnean hoidossa. Koska ongelman taustalla ovat pääasiassa elintavat, niin myös ongelman ratkaisussa tärkeässä roolissa on elintapojen muuttaminen. Jos uniapnea on ehtinyt myötävaikuttamaan jonkin sairauden syntyyn, niin sairaus täytyy saada hoitotasapainoon elintapamuutosten lisäksi.
Tavoitteena palautumisen edistäminen
Uniapnean johdosta elimistöön muodostuu alipalautumistila. Unen rakenteellinen eheys on erityisen tärkeää aivoille, jotka järjestelevät tietoa ja puhdistavat itseään päivän aikana kertyneistä aineenvaihduntatuotteista unen aikana. Tavanomaisten prosessien estyminen voi johtaa paitsi väsymykseen, niin myös itsenäisiin, tiedonkäsittelyä ja toiminnanohjausta heikentäviin muutoksiin aivoissa.
Normaalitilanteessa sydämen syke ja verenpaine laskevat yöllä ja tahdonalaisen hermoston toiminta rauhoittuu. Tämä luo otolliset olosuhteet palautumiselle, elimistön uudistumiselle ja immuunipuolustuksen toiminnalle. Uniapneassa toistuvat hengityskatkokset eivät kuitenkaan päästä kehoa rauhoittumaan, ja uhkaava happivaje aiheuttaa voimakasta kuormitusta sydän- ja verenkiertoelimistölle.
Kun hengityskatkokset saadaan kuriin, niin elimistön toiminta voi elpyä. Palautumiskyvyn kehittymistä voi seurata Firstbeat-mittarilla, joka kertoo sydämen yönaikaisesta sykekäyttäytymisestä. Sykevälimittaus on kuin periskooppi ihmisen autonomisen hermoston tilaan: liiallinen sympaattinen aktiivisuus yön aikana estää riittävän palautumisen, vaikka ihminen kokisi ”nukkuvansa kuin tukki”. Palautumista edistävien toimenpiteiden hyödyllisyys voidaan nähdä suoraan Firstbeat-mittauksessa.

Korkea sympaattinen aktiivisuus on ikään kuin jatkuva hälytystila, jossa ihminen on alttiina akuutille sairastumiselle – tai jopa äkkikuolemalle – kun taustalla muhivat vaaratekijät ovat saaneet tehdä tuhoaan riittävän pitkään. Siksi elimistön rauhoittaminen ja palautumisen edistäminen ovat ensisijaisia toimia ennen laajempien elämäntapamuutostoimien aloittamista.
Ravitsemus uniapnean hoidon tukena
Ravitsemuksella yksin ei uniapneaa voida hoitaa, mutta ravitsemus on tärkeässä roolissa uniapnean hoidossa ainakin kahta väylää pitkin:
- Energiamäärää rajoittamalla saavutetaan rasvamassan vähentymistä, jolla on sekä fysiologisia että mekaanisia etuja uniapnean hoidossa.
- Ravinnon laatuun satsaamalla voidaan avittaa elimistön tulehdusta vastustavia tekijöitä, jotka näyttävät liittyvän uniapnean tuhoa aikaansaaviin vaikutuskanaviin.
Lisäksi ateriarytmillä ja esimerkiksi iltasyömisen vähentämisellä voi olla suora, yksilöllinen vaikutus hengityskatkojen määrään ja vaikeusasteeseen öisin.

Vaikuttaa siltä, että uniapnea ja metabolinen oireyhtymä (sydän- ja verisuonitautien riskitekijät) liittyvät toisiinsa tavalla, joka mahdollistaa meille niihin vaikuttamisen keskittymällä ravitsemuksessa seuraaviin asioihin:
- Pro-inflammatorisen ruoan välttäminen (ultraprosessoidut ruoat, raffinoidut hiilihydraatit, prosessoidut lihatuotteet).
- Anti-inflammatorisen ravinnon suosiminen (esim. Välimeren / Itämeren ruokavalio, pehmeät rasvat, runsaasti kasviksia).
- Sopiva energiamäärä joustavalla syömisellä (keskitytään terveellisiksi tiedettyihin ruokiin ja elimistön tarpeiden kuunteluun).
Tehokas painonpudotus elämäntapamuutoksen alkuvaiheessa voi olla paikallaan, sillä se laskee sairastumisen riskiä ja motivoi jatkamaan terveellisiä elintapoja. Uniapnean hoidon alkuvaiheessa on kuitenkin hyvä kartoittaa omat voimavarat ja toteuttaa nykyisen ruokavalion analyysi yhdessä ammattilaisen kanssa.
Liikunta on osa uniapnean hoitoa
Liikunnalla on itsenäisiä vaikutuksia uniapnean hoidossa: se vaikuttaa edullisesti uniapnean vaikeusasteeseen vähentämällä yöllisten hengityskatkosten määrää. Myös päivänaikaisen virkeyden on todettu lisääntyvän liikunnan harrastamisen myötä.
Lähtökohtaisesti uniapneaa sairastavat vaikuttavat olevan vähemmän aktiivisia kuin he, joilla vaivaa ei ole. Valitettavasti kyse ei ole vain päiväväsymyksestä tai uniapnean seurauksista, sillä sama ero näyttää säilyvän myös tehokkaan CPAP-hoidon aikana. Asialla on positiivinen kääntöpuoli, koska jo vähäinen aktiivisuuden (askelmäärän) lisäys päivässä voi vaikuttaa positiivisesti uniapnean vaikeusasteeseen.

Uniapnean, lihavuuden, korkean verenpaineen ja insuliiniresistenssin ristipaineessa on tärkeää hyödyntää kaikki apu, mikä liikunnalla on antaa terveydelle:
- Päivittäinen aktiivisuus arjessa kävelemällä ja käyttämällä rappuja sekä välttämällä pitkiä passiivisuusjaksoja on metabolisen terveyden kulmakivi.
- Sykkeen nostaminen reippaalla liikunnalla useamman kerran viikossa ja riittävän pitkään (> 20 min) ylläpitää tai kehittää sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä.
- Voimaharjoittelu kahdesti viikossa ylläpitää tai kehittää lihasmassaa, avittaa painonhallinnassa ja sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä sekä yleisen toimintakyvyn säilymisessä.
Kaikilla liikuntamuodoilla yhdessä on edullinen vaikutus verenpaineeseen ja useiden sairausriskien pienentymiseen, minkä lisäksi liikunta edistää mielenterveyttä ja jaksamista haastavissakin elämäntilanteissa. Liikunta kuuluu meille kaikille – ikään, kokoon tai harjoitustaustaan katsomatta.
Valmennuksesta tukea sairauden hoitoon
Lääketieteellinen apu on välttämätöntä uniapnean diagnosoimiseksi ja oikeiden hoitomuotojen valitsemiseksi. Kuitenkin potilas jää melko yksin lääkärin ohjeistaessa ”pudottamaan painoa ja muuttamaan elintapoja terveellisiksi”. Vaikka uniapnea on todettu, ei elämäntapamuutoksen toteuttaminen ole läpihuutojuttu.
Asiaan perehtyneen ammattivalmentajan ohjauksessa on turvallista suunnitella yksilöllinen tiekartta elämäntapamuutoksen toteuttamiseksi niin, että huomioidaan sekä sairauden hoitaminen että terveyden vaaliminen ja edistäminen. Liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvien asioiden lisäksi valmentaja voi tarjota käytännön vinkkejä henkilökohtaisen unirytmin löytämiseen ja uniergonomian parantamiseen.
Aina voimavarat eivät riitä ison muutoksen toteuttamiseen, jolloin on viisaampaa keskittyä ”matalalla roikkuviin hedelmiin”, joilla saadaan suurin vaikutus pienimmällä panostuksella. Koska kyseessä on loppuelämän kestävä työskentely oman terveyden eteen, niin se voidaan suunnitella yksilöllisesti eteneväksi ja sisäistettäväksi. Sekä objektiivisten mittausten että ihmisen sisäisen kokemuksen yhdistelmällä suunta elämäntapamuutoksessa säilyy oikeana.
Tärkeintä on aloittaa, sillä vain muuttamalla asioita voi muuttaa asioita.