Tuki- ja liikuntaelimistön kivut, vaivat ja sairaudet ovat pääsyy sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat vuosittain useiden miljardien eurojen kulut yhteiskunnalle (eli meille veronmaksajille, yrityksille ja yhteisöille). Väestön ikääntyessä ja fyysisen aktiivisuuden laskiessa tilanne ei näytä tulevaisuudessa helpottavan, vaan päinvastoin. Työterveys sekä julkinen terveydenhoito kykenevät pääasiassa sammuttamaan tulipaloja, eli helpottamaan akuuttia tilannetta, mutta ihmisen kokonaisvaltaiseen kuntouttamiseen resursseja on vain vähän.
Samalla kun resurssit ohenevat ja niitä hyödyntää entistä suurempi joukko ihmisiä, niin keskittyminen epäolennaisiin asioihin vieroksuttaa tutkimusnäyttöön perehtynyttä ammattilaista. Ergonomiakartoitukset, hieronta, yksittäiset fysioterapiakäynnit, nivelmanipulaatiot tai työpaikan nurkassa lojuvat venyttelykepit ovat kaikkea muuta kuin vaikuttavaa kuntoutusta ja työkyvyn edistämistä. Yksittäinen henkilö voi kokea saavansa apua vaivoihinsa jopa korvakynttilähoidosta, mutta se ei tee itse hoidosta tehokasta saatikka kustannustehokasta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyy aina spontaani oireiden aaltoilu ja tottuminen.
Yksilön vastuuta kuntoutuksessa ei voi kukaan kiistää: jos ihmiseltä puuttuu motivaatio tai kyky ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, niin fyysistä kuntoutusta on mahdoton toteuttaa. Silloin voi yhdessä lääkärin kanssa arvioida, olisiko jokin muu terapeuttinen lähestymistapa ensialkuun parempi. Kuntoutus vaatii priorisointia, oman ajankäytön ja omien arvojen kanssa työskentelyä – se ei tapahtu käden käänteessä. Fakta on silti, että ilman tukea vain aniharva pärjää pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa. Silloin yrityksen arvot ja henkilöstöön panostaminen todella mitataan.
Kustannustehokas toimintamalli piilee harjoittelussa
Liikuntasetelit ja muut liikuntaedut ovat mielekäs lisä työntekijälle – ovathan ne täysimittaisesti rahanarvoisia etuja. Liikuntaetujen suurin haaste on siinä, että ne palvelevat pääasiassa ennestään aktiivisia liikkujia, mutta niiden tenho ei riitä saamaan työpaikan passiivisinta väkeä liikkeelle. Onhan luonnollista, että vuosikymmenien aikana hioutunut liikkumattomuuden toimintamalli ei poistu lopullisesti edes tuhdilla setelinipulla. Tarvitaan tukea, ohjausta ja näyttöä siitä, että vastaavassa tilanteessa olleet ihmiset ovat onnistuneet muuttamaan elämänlaatuaan paremmaksi harjoittelun avulla.
Koko henkilöstölle suunnattu, ammattivalmentajan suunnittelema ja ohjaama pienryhmäharjoittelu palvelee yritystä vähintään kolmesta eri näkökulmasta:
- Yksilöllisesti suunniteltu fyysinen harjoittelu on vaikuttavaa kuntoutusta olemassa oleviin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, eli se auttaa työntekijöitä tässä ja nyt.
- Fyysinen harjoittelu on parasta ennaltaehkäisyä tuki- ja liikuntaelinvaivoille, toisin sanoen säännöllinen harjoittelu vähentää sairauspoissaoloja ja kustannuksia myös tulevaisuudessa.
- Ryhmässä harjoittelu luo positiivista yhteishenkeä ja parantaa ihmissuhteita, mikä edesauttaa sitoutumista itsestään huolehtimiseen ja työkyvyn ylläpitoon.
Ei pidä myöskään vähätellä yrityksen työnantajamielikuvan parantumista sekä yleisen työhyvinvoinnin kasvua uusien toimenpiteiden myötä.
Yhteistyön vaikuttavuutta pitää seurata
Pelkästään ennaltaehkäisevästä näkökulmasta toteutettuna pienryhmäharjoittelu ei välttämättä edellytä tarkempaa seurantaa, kunhan asiakkaiden (eli yrityksen ja työntekijöiden) toiveet ja odotukset kohtaavat palvelun kanssa. Toiveissa on yleensä mukavaa liikkumista ja uuden opettelua omassa tutussa porukassa, jolloin treenistä tulee hyvä fiilis ja se tulee säännöllisesti tehtyä. Vastaamme tietenkin mielellämme näihin odotuksiin!
Jos yhteistyötä tehdään enemmän kuntoutuksen näkökulmasta, niin sille on hyvä laatia kirjallisesti tavoitteet, jotta tuloksellisuutta voidaan seurata yhteistyön edetessä. Mittareina voidaan käyttää vaivan haitta-astetta kuvaavia kyselyjä, toiminta- ja suorituskykyä mittaavia testejä sekä osallistujien haastatteluja, unohtamatta tietenkään kustannus- ja sairauspoissaolovertailuja toiminnan edetessä. Tällöin toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa fysioterapeutti.
Näin päästään alkuun
Paras tapa päästä alkuun on ryhtyä suoraan toimintaan. Niinpä tarjoamme mielellämme maksuttoman valmennustunnin henkilöstöllenne keskuksessamme. Samalla tutustumme osallistujiin ja kuulemme heidän toiveitaan ja huoliaan tuki- ja liikuntaelinongelmien suhteen. Sen jälkeen keskustelemme yrityksen kanssa, kuuntelemme työnantajan odotukset ja tarjoamme toimintamallin, jonka jalkauttaminen tapahtuu nopeasti.
Soita minulle ja kysy lisää. Palvelemme kaikkia asiakkaitamme täysin luottamuksellisesti.
Aki Laitinen
Yrittäjä, Voima & Vire
Valmentaja / fysioterapeutti
Puh. 040 519 2862